tiistai 8. marraskuuta 2011

Jotain sinistä...kukkalakki!

Mie olen niin "kamala" äiti, että aion pitää meän pikkulikalla pihahaalarina veljensä vanhaa SINIsTÄ haalaria. Selittelyksihän tämä menee, mutta...kun kukaan ei edes sitä siellä näe, kun lähinaapurikin on 400metrin päässä mettän takana ja en millään raaski ostaa satasen pukua pilattavaksi tällasella lumettomalla kaudella. Sen verta kuitenkin säälitti typykkäinen, niin tein kuitenkin jotain tyttömäistä haalarin kaveriksi. 

Eipä ollut sinisen valikoima runsas kangasvarastossani. Löytyi tumman sinistä fleeceä, vaalean sinistä talvifroteeta ja tilkkuja tuollaista sinikukkapuuvillaa. Onneksi oli myös valkoista velouria.  Päälikangas on siis velouria ja sisällä talvifroteeta. Kukat aplikoin koristeeksi.

Neiti tarvii sellaisen lakin, jonka saa sidottua päähän, kun mikään lakki ei pysy nykyisin päässä. Kypärämyssykin on hänestä niin hankala. Nuo olivat siis lähtökohdat lakkiin.






 Kangas: velour; Myllymuksut
talvifrotee; joskus jostain 
Kaava: oma

Olipa kyllä aika "onnekas" lakki... Karkasin ompelemaan muutaman sauman, kun lapsilla oli pelihetki. Ja kun tulin takaisin, poikanen seisoskeli niiiin oudon näköisenä. Luulin, että jotain pelottavaa, mutta ei...katse käänty poikasella jalkoihin...kumpaankin sukkaan oli testattu saksia kolmesti ja housujen polvissa sama juttu. Kalsaritkin oli saanut osansa. Ja mua oikeesti nauratti-ei ole vielä ihan kovin iso poika mulla. :)

Kun sitten istuin koneelle kuvia siirtään. Neiti 2vee jäi pöytään syömään mustikoita. En vaan missään välissä huomannut hänen siitä lähteneen, mutta kummasti löytyi tuvan poikki mustikkajälkivana ja matolle kaadettu kulho ja ihana mustikkanaamainen, hymyilevä pikkutyttö. :)

9 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Hieno lakki!

ja niin ihanat! ja tutultakin kuulostavat lapsosten tekemiset sillä välin kun "äiti käy äkkiä vaan hurauttamassa sauman tai kaksi".. ;-)

Meillä tosin oli väritetty vesivärillä otsa ja syöty tyrnimarjoja olohuoneen sohvalla niin, että siitä todisteena oransseja läikkiä..

Carovarium kirjoitti...

ihana pipo :) sähän voisit laittaa haalariin niitä samoja kukkia, jos halut tyttömäistää sitä. vaikka mun mielestä ihan hyvin voi tytöillä olla siniset haalarit.

meillä poika seuraa silmä kovana kun tuunailen vaikka vanhasta paidasta jotain, sitten se hakee omat sakset. joten on vaan ajan kysymys koska meillä aletaan "tuunata" omia vaatteita :D sitä päivää odotellessa.

Mieli kirjoitti...

Kivan mallinen hattu ja nätti! Ihanat nuo edellisen postauksen traktorihaalaritkin :)

Anne S. kirjoitti...

Kaunis hattu :) Meillä on myös tuo sama (?) Rasavil -haalari, ollut käytöässä kahdella pojalla. Jos tämä seuraava muru onkin tyttö, täytyy sitten just noin asustein hakea sitä tyttömäisyyttä :)

TanttaRalla kirjoitti...

Todella kaunis hattu!

Riikka kirjoitti...

Oi miten ihana, luulis haalarin nyt kelpaavan!

Mia kirjoitti...

Nätti pipo, kivan mallinen ja tosi kivat oli nuo edellisen postauksen traktorihaalarit! :)

enkulin käsityöt kirjoitti...

Voi että on kiva ja ihana.

*marjuska* kirjoitti...

Kiva hattu! Tosi hyvän näköinen ja suojaava malli.

Ihania nuo lasten tempaukset. Ne keksii ja ehtii varmaan kaks kertaa niin paljon touhuta kuin me isot ihmiset. :-)