Aika juoksee! Pikkuisemme on jo reilun kuukauden ja kuinka suuri valta hänellä onkaan. Ompelukset ovat olleet "jäissä", kun neidin unien aikaan on täytynyt hoitaa pakolliset arkiaskareet ja kun aika lailla kädet ovat olleet sidotut pikkuiseen hänen hereillä ollessa. Ja iltaa kohden eniten. :) Jotain kuitenkin olen halunnut väkertää.
Se alkoi tästä... Löysin ennen pikkuisemme syntymää kirpparilta ihanan, froteisen kietaisupaidan.
Ja ystävältäni sain ihastuttavat pikkusydänleggarit...
Pitihän näille tehdä mekkonen kaveriksi. Tosin meän pikkuisellamme ei paljon mekkoja ole pidetty, ne kun ovat niin hankalia, kun vauvaa joutuu ja saa niin paljon sylittellä, pyörittellä ja heijata. Mutta sain ommella. Sain pikkupalan kangasvarastostani pois.
Kangas: velour
Kaava: oma
8 kommenttia:
Voi suloisuus! Ihana mekko ja söpöliini vauva :)
Voi, miten suloinen. <3
Nauttikaa vauva-ajasta. Menee niin nopiaa ohi.
Oih! Suloinen pikkuinen ja ihana asu! Meillä odottaa laatikossa samainen sydänkietaisupaita ja -potkarit käyttäjäänsä <3
<3
Voi kun suloinen. Äkkiä se meni ohi se aika ettei saa mitään ommeltua tai tehtyä, nyt jo ehtii ihan eri lailla kuin puoli vuotta sitten kun vauva syntyi. Meillä on kans sama kietaisupaita ja vielä potkaritkin. Vissiin tuleet isoveljeni äitiyspakkauksesta 70-luvun lopussa. :D
Suloinen asu ja pikkuneiti myös aivan ihana! :)
Ihana sydän asu :)
Kiitos kovasti! Näinhän se on, että vauva-aika menee ohi nopeesti. Se ihan pieni mytty-rääpäle-vauva-aika on vain hetrken. Meän pikkarainenkin jo seurailee ympäristöään ja hymyilee...huomattavasti jo isomman oloinen, kun se vastasyntynyt.
Lähetä kommentti