Elämäni ensimmäinen tilkkupeitto...

Mahtava idea...tuhoan  poistoon menneet farkut esikoisen päiväpeittoon!

 

Muuten ihan hyvä ajatus, mutta näin jälkeenpäin ajatellen olisi tietenkin ollut ihan suotavaa aloittaa tilkkutyöt hieman pienemmästä peitosta. :) Ja hieman olis voinut perehtyä tilkkutyötekniikkaankin. :)

 

Useammat farkut tuhosin, omia ja tuttavienkin. Kiitos vain lahjoituksista! :) Yhteensä 216 palaa, 12cm x12cm.  Taustakankaaksi ompelin vanhan, ruman tikkipäiväpeiton...pois kaapista tilaa viemästä.

 

Hirmusen mukavaa!

Mutta hirmusen tarkasti täytyis leikellä palat, jotta työ sujuisi jouhevasti. Ensimmäinen asia, mihin kiinnitän seuraavassa peitossa huomiota. ;)

 

Aikamoinen työ saada kiinnitetyksi taustakangas. Ompelin koneella ruudutuksen läpi peiton, tosin yksi ruutu on 4 palaa. Sormet hellänä ja verillä, kun täytyi niin paljon laittaa neuloja työhön, että sai ommelluksi kunnolla. Ja ne neulat repi raapi! :)

Reunat kanttasin lakanakankaalla.

 

Oli sellainen kokemus, että hattua nostan kaikille tilkuttelijoille!:)

 

 

 

 

Vääräoppinen tuunaus

Rakennusbudjetti on serran tiukka, että huonekaluhankinnat yläkerran huoneisiin saattaa olla aika pieniä. Onneksi pihassa on vanha aitta ja sen kätköistä löytyy yhtä ja toista, mitkä olivat talon aiempien omistajien . Jäivät onneksi kaupassa meille silloin , kun tämä ostettiin.

Sieltä löytyi tämä.

 

Todennäköisesti kuuskytluvun aika kamala lipasto, mutta köyhän täytyi yrittää pelastaa se käyttökuntoiseksi. Lipasto on viilupintainen, joten olen aina ajatellut, että sellaisen hiominen ja maalaus ei tule onnistumaan. Kokeilin kuitenkin.

 

 

Hioin pinnan karkealla  rikki ja sitten hienommalla silottelin.En kovin syvälle uskaltanut hioa, kun sieltähän olis paljastunut, ei suinkaan täyttä puuta, mitä lie levyä. 

 

Ja ei kun maali pintaan. Ja tietenkin ilman pohjamaalia, kun ei sattunut valmiina sitä juuri sillä hetkellä olemaan.

Kolme kerrosta Helmi- kalustemaalia ja tais tulla ihan käyttökelpoinen. Ainakin meän isolle neitille kelpasi. ...onhan siinä lukollinen laatikko! :)

Maali ei peittänyt tasaisesti tummaa väriä. Pinta jäi hieman "raidalliseksi". En oikein tiedä, mistä moinen...ihan kuin paikoin, raidotellen pinta olisi ollut "rasvaisempi", eikä maali tarttunut siihen samallailla. Oliskohan  pohjamaali auttanut? 

 

 

Ihaninta minusta tässä on, että pintaan jäi näkyviin kohokuvioisena puun syitten kuviot!

 

Olen mie jotain ommellutkin, mutta kuvaamatta ovat.

Ihmettelen, miten joiskus olen saanut tehtyä vaikka mitä, kun nykyisin en saa aikaseksi juuri mitään näkyvää. :) Hiljaa hyvä tulee! :)

 

 

 

Kevyempi haalari päikkäreille, kiitos!

Meän pikkuneiti on aina ihan hikinen, kun haen sen unilta. Olisko aika vaihtaa kevyempään haalariin?

 

Varastoistani löytyvistä kankaista haalari ja lakki.

 

Haalarin päälikangas vanhaa pussilakanaa, vuori ja ohuen ohueksi kulunut vanu vanhasta toppapuvusta. Millon lie senkin olin purkanut hyllylle? :) Mutta onneksi olin, nyt se tuli tarpeeseen! :)

 

Kaveriksi olisin halunnut tehdä valkoisen lakin, mutta ei ole valkoista velouria tällä hetkellä, joten tilkuteltiin sitten astetta räväkämmän värinen ohuempi lakkikin. Vuorena trikoo.

 

Ihana aurinkoinen mussukkamme!

 

Halusin kaula-aukon tarpeeksi matalaksi ja avoimeksi.Minnuu ihan ahdistaa, kun  monissa ostopuvuissa on niin umpinainen ja pieni kaula-aukko ja korkea kaulus, että tällaisen kaulattomat ihmisasukit tukehtuvat melkein niihin. Tällainen mielestäni riittää unihaalariksi vaunuihin.

 

Hiat ja lahkeet aika reilut, mutta eipä haittaa unilla.

Kankaat: kierrätettyjä
Kaava: muokattu Ob 1/2013 baby dinosau-kaavasta,
pituus koosta 80, leveys 74cm

Loput vihreät!

Mie se oon  päättänyt, että yhtään kangasta en osta ennen kuin aikuisten oikeesti saisin vanhat kankaat hyllyistä pois.  Yritykseksihän se aina jää.

 

Joku aika sitten tilailin Metsolalta parit trikoot, joista väkersin bodyt. Pitäähän se kaverikin niille tehdä. Ja kääk! Mie oon ihan näihin haalareihin villiintynyt, vaikka monesti oon päättänyt, että enää ei haalareita. Siis kuitenkin kaveriksi haalari.

 

Tämä vihreä velour on venynyt hyllyssä ihan luvattoman pitkään. Se päätyi kukkien kera haalariksi.

 

 

Kankaat:

Bodyt: interlocktrikoo, Metsola

Haalari: velour, en muista

 

Kaavat: omat

Neljän euron kangas!

Kirpparilöytö!

Neljällä eurolla...

 

Raaskin testata omaksi tunikaksi.

 

 

Kaava: timeless and cozy, koko 36, Ob 5/2012

Hioja levennetty, kainalosta vyötäröä kohti kavennettu hieman, ylhäältä edestä kavennettu pari cm. Taisin kaula-aukkoakin isontaa.

 

Ihan mahdottoman tiukat hiat vieläkin, vaikka en edes omista mahtavia hauiksiakaan. :)

 



 Ja kummityttökin sai omansa...
 

 

 

Tällaisen olen tehnyt omallekin...onneksi kangas loppu, vaikka juuri tällaiset edulliset kankaat ovat oivia kaavakokeiluihin, mihin itte en raaski 20e/m-kankaita käyttää.

 

 

*    *    *

 

Nyt meinaa blogi hiljentyä...kamera on rikki ja aikakin kuluu sahanpurun ja pölyn poistamiseen asuintiloista.

Pitkä uurastus alkaa olla loppusuoralla, yläkerran valmistuminen ihan lähellä.

Portaat tekeillä yläkertaan ja ihanuutta sitä puupölyn määrää, kun porrasaukko auottu.

Mutta eiköhän nämä muutamat viikot kestä, kun tietää, että yli 70neliöö on lisätilaa tulossa.

Vaan kyllä tämä vanhan talon korjaaminen ja muokkaaminen on hullun hommaa :)

-samalla vaivalla ja ajalla sais uutta hiukkasen nopeammin.

 Mutta eipähän tajunnut, kun tähän ryhdyttiin, mikä savotta eessä!
Onneksi mulla on kärsivällinen mies! <3

 

Mutta yläkertaan tulee niin ihana lattia, että olen ihan rakastunut. :)