sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Risuja!!!

Innostuin askartelemaan koivurisuista. Pari viiksilankarullaa tuli kulutettua. Onneksi lanka loppui, että nyt voin taas keskittyä johonkin muuhun ja lähimetsän koivujen alaoksat saavat olla rauhassa. Eskarilaiselta tuli eilen kommenttiakin, että aiotko koko talon täyttää noilla risuilla. :)

Tämän on tarkoitus syksymmyllä mennä ikkunaan ja saada valoja kaveriksi.









*     *     *     *    *

Suuria sydämiä! Toinen lähti jo maailmalle ja toinen pääsi navetan, rehusiilon ovea koristamaan.






*     *      *     *     *

Vielä muistutan blogini arvonnasta, vielä viikko aikaa osallisua!

Uusille lukijoille: tervetuloa!


12 kommenttia:

Kristiina kirjoitti...

Wau!tosi upeita!Millaista noita oksia on taivuttaa? Meneekö ne helposti poikki? Olispa ihana jossakin vaiheessa kokeilla..

Saara kirjoitti...

Oi, ihania!! Oon taivutellut joskus kranssin risuista ja ajatuksena ollut iso sydän joskus tehdä... saisinkohan tänä syksynä sen tehtyä. Nämä sun tekemät on kyllä mielettömän hienoja!!

Red Dragon kirjoitti...

Hienojahan nuo on! :)

Meeri kirjoitti...

Voi että miten ihania. Minä taivuttelin kans viimesyksynä koivunoksista sydämiä, mutta ei niistä ollenkaan nuin hienoja tullut.

Eeva kirjoitti...

älyttömän hieno tuo ylin, WAU! :)

Jokke kirjoitti...

Kyllä näyttää varmasti ihanalta ikkunassa.

Milla kirjoitti...

Onpa mielettömän hienoja!!! Ihan alkaa kutkuttaa, ehtisikö joskus kokeilemaan... Aikanaan tein hääkakun (oman) päälle koivunrisuista ukon ja akan, tykkäsin tosi kovasti puuhasta ja tuli mukavan erilainen. :)

Ulma kirjoitti...

Hieno!

Sara kirjoitti...

Tosi nättejä!

Anne kirjoitti...

Yksinkertaisesti: UPEITA!

Yomm kirjoitti...

Ai kun mahtavia! Ihan loistava idea. :)

Katja kirjoitti...

Kiitos, tykkään näistä itekin. Se on vaan kumma, miten yksi juttu poikii uusia ja taas uusia ideoita...tekisi siis mieli jatkaa näitä, mutta aika ei kaikkeen riitä .
Jos risut eivät ole kuivuneita ja ovat tarpeeksi ohuita, niin taipuvat oikein hyvin. En tosin saanut pysymään noita kiekuroita ilman tukilankoja kiekuroina. mutta taipuvat mukavasti.
Ja ihan pieni lisäys; metsät, joiden puista karsin oksia, ovat meidän omia. En ihan siis laittomia tehnyt!:)