Vääräoppinen tuunaus

Rakennusbudjetti on serran tiukka, että huonekaluhankinnat yläkerran huoneisiin saattaa olla aika pieniä. Onneksi pihassa on vanha aitta ja sen kätköistä löytyy yhtä ja toista, mitkä olivat talon aiempien omistajien . Jäivät onneksi kaupassa meille silloin , kun tämä ostettiin.

Sieltä löytyi tämä.

 

Todennäköisesti kuuskytluvun aika kamala lipasto, mutta köyhän täytyi yrittää pelastaa se käyttökuntoiseksi. Lipasto on viilupintainen, joten olen aina ajatellut, että sellaisen hiominen ja maalaus ei tule onnistumaan. Kokeilin kuitenkin.

 

 

Hioin pinnan karkealla  rikki ja sitten hienommalla silottelin.En kovin syvälle uskaltanut hioa, kun sieltähän olis paljastunut, ei suinkaan täyttä puuta, mitä lie levyä. 

 

Ja ei kun maali pintaan. Ja tietenkin ilman pohjamaalia, kun ei sattunut valmiina sitä juuri sillä hetkellä olemaan.

Kolme kerrosta Helmi- kalustemaalia ja tais tulla ihan käyttökelpoinen. Ainakin meän isolle neitille kelpasi. ...onhan siinä lukollinen laatikko! :)

Maali ei peittänyt tasaisesti tummaa väriä. Pinta jäi hieman "raidalliseksi". En oikein tiedä, mistä moinen...ihan kuin paikoin, raidotellen pinta olisi ollut "rasvaisempi", eikä maali tarttunut siihen samallailla. Oliskohan  pohjamaali auttanut? 

 

 

Ihaninta minusta tässä on, että pintaan jäi näkyviin kohokuvioisena puun syitten kuviot!

 

Olen mie jotain ommellutkin, mutta kuvaamatta ovat.

Ihmettelen, miten joiskus olen saanut tehtyä vaikka mitä, kun nykyisin en saa aikaseksi juuri mitään näkyvää. :) Hiljaa hyvä tulee! :)