Katsoin maanantaina, kun tokaluokkalainen lähti kouluun, että jotain lapsi tarvis uutta, sen verta nuhraantunut oli ulkoasu. :)
Tein sitten takin, housut ja pipon.
Kaivelin varastojani.
Löytyi samettia, joskus kirpparilta ostettu pakan loppu.
Siitä takki.
Löytyi ohutta tikkikangasta, parin kymmenen sentin kirppariostos.
Pala villavatiinia hihaan, jäännös vuosien takaisista ompeluksista.
Trikoota villavatiinin kaveriksi, äitini lahjotuksia.
Pala pehmeää karvakangasta, mistä lie.
Vanha tyynyliina, liekköhän sekin kirpparilta.
Näistä tilkuttelin takkiin vuoren.
Takkiin tehosteeksi ruudullista tyynyliinaa, samaa, mitä pala vuorenakin.
Vetoketju, lahjoitus tuttavaltani.
Takki tarvisi jotain vaaleanpunaista kaverikseen.
Löytyi vaaleanpunaista ulkoilukangasta, sekin äidiltäni.
Vuoreksi laitoin persikan värisen priteksin, jonka kummisetäni toi kerran tuliaisiksi miulle.
Pipo.
Siihen uhrasin palan juuri tilaamaani Selian Aurora joustofroteeta
Palaute takista ei ollut kovin ylistävää...
"en ehkä pidä, kun noin ruman värinen..."
"tää on jäykkä..."
"vetoketju hankala laittaa kiinni..."
"aika huono, kun on noita nauhoja ja lenkkejä..."
Neljävuotias prinsessamme, totes vain, että "aikuisten takki".
Että sellainen palaute! :)
Katotaan jääkö vain naulakkoon.
Takki:
kaava, ob 4/2013
