Bodymekko!

Lisäaika bodylle.

Pieneksi käyneestä bodysta saatiin mekko leikkaamalla haarakappaleet, hiansuuresorit ja kaulaukko pois. Sitten lisättiin resoreita ja helma, joka on vanhasta aikuisten topista.

Takki + verho!

Mitä tulee, kun vanha takki ja vanhat verhot yhdistetään?

Tietenkin verhotakki!

Käydessäni läpi talvivaatetusta, löysin vanhan, jo ainakin yhden talven kaapissa lojuneen oman pitkän toppatakin. Tästä päätin sitten ottaa toppauksen uuteen takkiini. Päälikankaaksi olen jo pitkään suunnitellut tätä verhoa, jonka joskus kirpparilta matkaani otin.

Purin vanhasta takista vuorikankaan pois ja käänsin päälikankaan ja toppauksen uuteen takkiin vuoreksi. Puretun takin osilla leikkelin päälikankaan. Takki lyheni jonkin verran ja kavensinkin sitä. Vieläkin tuntuu jotenkin leveältä, mutta en viitsi laittaa mitään muotolaskoksiakaan, koska kuviot katkeisivat ja takista tuli si vielä levottomampi. 

Taskunsuut tein helpolla tavalla, kaarevat suuaukot ja taskupussi päälikankaan ja vuorikankaan välissä. Ja mikä ihme lirpake taskun vieressä? Tykkään niin käyttää heijastimia, mutta minnuu niin inhottaa ne hakaneulasysteemit, jotka repivät reikiä kankaaseen, joten laitin lenksut heijastimia varten.

Hiansuissa ja helmassa, vuorikankaan puolella on kuminauhat. Nämä aavistuksen verran kiristää pussille hiansuita ja helmaa. Vetoketju olisi saanut olla viisi senttiä pidempi, mutta paikallisesta kangaskaupasta en tähän hätään sellaista löytänyt.

En oikein tiedä, tykkäänkö tästä takista vai en. Värit on kivat, mutta vähän sama tuli mieleen itellekin,mitä meän ekaluokkalainen kommentoi; " Tuota ei voi pitää talvella, eihän tuo ole talven värinen. "  Niinpä...jospa syksy jatkuisi pitkään ja olisi kylmää! :) Ja jotenkin

 

 

Kangas; vuori:vanhasta takista
päälikangas: vanha verho
Kaava; vanhasta takista

Se tylsä vaaleankeltainen college...

Hyllyjen tyhjennysvimmassani silmiini osui vaaleankeltainen, tylsän värinen college. En paljon valehtele, jos sanoisin kankaan oottaneen ompelua ainakin viisi vuotta. Jostain se on varmaan lahjoituiksena tullut tai äitini kätköistä pelastettu...silloin se on ainakin 10 vuotias kangas. :)

Mutta tämänkin kankaan aika koitti. Päätin ommella pikkulikalle tunikan.

Pitkään on mielessä ollut tuollainen röyhellys rinnuksilla, mutta kankaaksi se tarvi tylsän, yksivärisen kankaan. Tämä college oli siis loistava tähän. Yksistään röyhellys ei antanut ilmettä tunikaan, vaan lisukkeeksi tarvittiin jotain väriä...pirtsakan punaiset resorit ja napit!

Tykkään, tuli mielestäni kivan pirteä!... tosin käyttäjä nyrpisteli nenäänsä tunikalle;"helma on 

tälläinen myttyrä!" ;) Helma kantattu siis punaisella resorilla ja laitettu niin tiukaksi, jotta tunika jää hieman pussille!

Kaveriksi tunikaan ompelin taas "leggingsiinit". Kankaana mukava, napakka ja joustava mikä lie kangas. Samaisesta kankaasta olen ommellut itselleni leggarit ja on huippu hyväntuntuiset ja -laatuiset.

Kangas: tunika; college

leggarit: joku napakka, joustava kangas;Palttina

Kaava: omat, monesta muokattu

HuHuu-haalari!

Sampsukan Huhuu-velour palasesta syntyi 62/68cm haalarit. Tykkään haalareista kovasti. Täytynee laittaa kuitenkin kiertoon, kun miulta ei löytynyt juuri sopivan väristä punaista, eikä ruskeaa, niin laitoin juurikin sopivan värisen limen vihreän, mutta kun se tekeekin haalareista  liian poikamaisen :).  Ja valkoista en voinut laittaa siksi, kun pesussa se menee niin harmaaksi helposti.

 Edessä on piilovetoketju.

 Kohta kolme kuukautta...ei vielä kauan pikkuinen jaksa mahallaan olla kuvattavana! :)

Kangas: velour; Sampsukka

Kaava: oma

Kietaisunuttu!

...alias Murheenkryyni 2!

Nyt on joko taidot hukassa tai mallit outoja...tämäkin ob 5/2012 lehden malli ei istu miulle.

Ystäväni oli ommellut jo ennen minua tällaisen ja sain sovittaa sitä ennen tekemistä. Hänen nuttunsa oli tehty aika paksusta, joustamattomasta villakankaasta. Oli oikein kaunis päällä, mutta siinä ei pystynyt käsiä liikuttamaan. Selkä osa on mallissa jotenkin kapea. Normaalisti koko 36 sopii hartioista hyvin, mutta tämä kiristi. Hiat olivat todella kapeat, ja jopa mun ohuita käsivarsia puristi.

Ajattelin, että kun teen omani joustavasta neuloksesta, niin kyllä varmaanki sopii. Tein varalta koon 38, mutta sama ongelma; kainaloista kiristi ja tuntui ahtaalta. Leikkelin hiat irti ja isonsin hiansuuaukkoja ja laitoin lisäsuikaleet hioihin, kainalon alle, jotta hiha leveni yläosasta. Nyt ei kiristä päällä ollessa, mutta, mutta...

Hirveän lyhyt tää nuttu. Lehden kuvassa nuttu yltää reilusti rintojen alle, mutta mulla ei. Eikä todellakaan ole syynä isot rinnat! :) Laitoin leikatessa jo lisäsaumanvaroja ja alakäännös on paljon kapeampi kuin ohjeessa ja silti jää lyhyeksi. Ei tainnut sittenkään olla tarpeeksi venyvää tää miun kangas! Tai laitanko liian tiukasti liehhukkeet selän taakse?

Jotain positiivistakin tässä on...kerrankin malli, jossa on tarpeeksi pitkät hiat! Ja kun lisäsin liehukkeisiin, jotka heitetään olan yli, lisää pituutta, niin todennäköisesti pysyy paremmin lepareet takana.

Onko kukaan tehnyt tätä? Onnistuiko teillä minnuu paremmin?

Kangas: joku neulos kirpparilta

Kaava: kietaisunuttu Ob 5/2012

Tähtityttö!

Yritän jälleen kerran saada kangasvarastoni tyhjäksi. Ajatukseni on ottaa kangas kerrallaan käsittelyyn ja käyttää kerralla koko kangas. 

Tämä tähtivelour on jäänne isosiskolle tehdystä tunikasta. Kangasta oli sen verta vähän, että velouria riitti vain lyhythiaiseen. Talvea vasten tarvii kuitenkin pitkiä hioja, joten vanhasta trikoopaidasta lisähiat. Trikoo ei yllä olalle asti, vaan on lisätty velourhiojen jatkoksi.

Piristykseksi applikoin samaisesta trikoosta tähden helmaan. 

Ja heti sorruin kangasostoksiin. Voiko olla ostamatta kolmea metriä kangasta muutamalla eurolla, jos kangas on vielä juuri sopivan väristä tiettyyn asukokonaisuuteen?

 Näin kävi mulle. Piipahdin Jyskissa ja siellä oli loimusamettia 6e/3m. Ja näin sai pikku tähtityttöni uudet "leggingsiinitkin". Hiemanhan tuota kangasta on liikaa, mutta jo kaksi typykkääni on tilannut samaisesta kankaasta vaatetta itselleen. :)

Meillä asustaa neiti 3-vee, joka ei suostu pitämään housuja, ainoastaan "leggingsiinit" käy...kun "eihän rinsessat pidä housuja". Ja kun oikea rinsessa pitää vain "täysmekkoja".

Näitä siis hänelle!

 "Tällähän voi pyöriä! "

 "Ja tässähän on äititähtikin!"

 

Kaava: Joku oma muokkaus

Kangas: 

tunika:velour; Palttian, trikoo vanhasta paidasta

leggarit: loimusametti; Jysk

*    *    *

Tervetuloa uudet lukijat!:)

MURHEENKRYYNI!

Olipa kerran Ottobre-lehti ja siellä mukavannäköinen jerseytunika...niin se oli vain siellä lehdessä!

Minä onnessaan aloitin tekemään sitä, mutta heti leikkuuvaiheessa totesin, ettei ehkä kuitenkaan ihan mun tunika. Vaikutti aika leveältä. Kavensin yläosaa sentillä, parilla ja sainkin sen sopivaksi. Mutta, mutta...

Sovitusvaiheessa totesin taas: ei mun tunika...ihan liian säkki miun päällä.

Sakset käteen ja tunika poikki rinnan alta ja siihen kaitale, jota ommellessa unohdin säätää saumurin differentiaalisyöttöä ja jippii, saumat letkuaa! Onneksi silitys auttoi...tällä kertaa.

Takakappaleelle sekä helmaan, että yläosaan laitoin laskokset. Ja nekin vinksottaa ihan eri kohdissa. (Lapset eivät saaneet kuvatuksi takaa niin, että vinksotus näkyisi) Helmakappaleeseen, eteen, laitoin hiukka rypytystä. Helmassa kuminauha.

Eipähän ne ihanuudet tähän loppuneet... Kaula-aukon tein sitten kahteen kertaan, kun ei meinannut oikeen onnistua. Mutta tulipahan kuitenkin hyvä! :)

Lisämausteeksi tunikaan ompelin yksinkertaisen tuubihuivin!  

Joskos tästä kokonaisuudesta edes kotimekon sais!

 

Kangas: joku sekoiteneulos, kirpparilta

Kaava: muokattu jerseytunikasta, Ob 9/2012

Onna-Jonna Mustekala!

Onna- Jonna Mustekala

tanssii sekä nytkyy.

Onna- Jonna Mustekala

liikkuessa hytkyy!:)

 

 

Oli PAKKO saada jo ommella...

 

Täällä on ihan tautista...kuumetta ja räkää vähän jokaisella ja elämäni eka rintatulehduskin meinas iskeä...

kuitenkin ihan pakko oli jo saada jotain omaakin tehdä!

 

Meillä luetaan kait kohtuu runsaasti kirjoja ja yksi viime päivien suosikki meän kolmivuotiaalle on "Onni- Jonni Mustekala"- kirja! Ei mikään mahdottoman mukava mun mielestä (tai on mukava, kun vähän vain lukemista- ei ehdi itte nukahtaa lukiessa. :) ), mutta kirjan riimitys on jäänyt päähän pyörimään..."Onni-Jonni Mustekala ilman huolen häivää, pulputtaa ja hekottelee aina kaiken päivää..."

 

Tästäpä idea ekaluokkalaisen paitaan!

 

 

Neiti valitsi paitakankaan ja äiti loput! Ja nimenkin joku lapsista keksi, että Onna- Jonna, kun tämähän on tyttö!:)

Paita sai tyttöseltä kiitosta, kelpasi hänelle!

Ja äitikin onnellinen, että sai ommella... ehkäpä taas jaksaa hetken niistää neniä! :)

 

 

Kangas: loimusaamettia, eikä aavistustakaan mistä ja milloin

applikointi: velour, trikoo

Kaava: joku vanha kaava