Epäsymmetristä, sydämellistä...mekko!

Vanha esiliina ihastutti kuosillaan, joten pakko oli ommella siitä jotain. Onneksi nuorimmainen on vielä niin pieni, että kangas riitti tähän mekkoon. Kankaassa oli aika runsaasti tahroja, joten jouduin tilkuttelemaan paljon. Helma onkin siitä syystä epäsymmetrinen,viidestä erikokoisesta suikaleesta tehty ja yhteen suikaleen laitoin taskun tahraa peittämään. :) Epäsymmetrisyys ei päällä kovin selvästi onneksi näy. 

Kaavana oli taas joku oma sovellus. Takana on kolme nappia. Mekon yläosa on vuoritettu.

Lippatakki!

Viimeinenkin laps sai takkinsa! Päälikangas on samettia paikallisesta kangaskaupasta. Vuorikangas on trikoota, joka on marinoitunut hyllyssä reilun vuoden. Kaava on oma tai varmaankin oma, kun se on muokattu monesta eri takista.

Kesken ompelun huomasin, että hupusta oli tulossa aika pieni, niin lisäsin huppuun lipan ja aika hauska tulikin. Laitoin muuten niin yksinkertaiseen takkiin lisukkeeksi huppuun kiristystampin ja hihaan pienen taskun. En oikein saanut kunnon sovituskuvia, kun kipsijalkainen kaveri on sen verran mutkilla koko ajan, kun se seisominen  on aika haasteellista. :) Kaverini oli joka tapauksessa sitä mieltä, ettei aio pitää takkia, kun se on niin ruman värinen ja pitäis, jos raitapuoli laitetaan ulospäin. Lupasin ommella vaikka jonkun örkin hihan taskussa olevaan lenkkiin roikkumaan, jospa se auttais! :)

Aurinko armas!

Ehkä se kesä vielä tulee! Kangasvaraston tyhjennykseksi ompelin aurinkomekkoja. Tämän mekon kangas oli vanha verho ja kaava oma.

Tämä on kesämekkokaavakokeilu. Kangas on jotenkin harvakudoksista ja epäilin tuleeko koskaan käyttöön, mutta ihan kiva oli tällaisessa kesähepenessä. Kaavakokeiluun otin Ottobren 4/2010 92cm Jänönheinä-tunikan kaavan, jota muokkailin. Leveys ylhäällä on alkuperäinen ja neiti on kokoa 104/110cm ja aivan sopiva. Ehkä joissakin OB malleissa on runsaasti leveyttä. :)

Mekko pikku-ladylle!

Löysin ompelutilaani siivotessa  vanhasta tyynyliinasta leikatun mekon...pitihän se sitten ommella valmiiksi (jostain kumman syystä ompelukone veti puoleensa kovemmin kuin imuri :) ). Kaavasta ei ole tietoa, luultavasti joku oma sovellus. Mekko on kokonaan vuoritettu. Vuorikangas on vanhaa pussilakanaa. Mekossa on niskassa nappi.

Huh, mikä takki ja Ompeluhaaste!

Pitkään mietin, mihin raaskin tuhlata tämän mielestäni ihan mahdottoman ihanan kankaan., vanhaa verhoa. Näin sieluni silmin siitä ihanan a-linjaisen takin...mutta...tein onneksi kokeiluversion sellaisesta karmeasta verhosta ja siihen se A-linjainen takki jäikin. Päälläni se oli kuin olisi hengarissa roikkunut. Mutta jostain syystä kangas vaan kummitteli yöllä mielessäni ja miun takkina. Pakkohan siitä oli sitten takki tehdä, vaikka hurjan sähäkän värinen onkin.

Kaavaksi purin vanhan ja kovin paljon pidetyn takkini. Näin tiesin, että takista ainakin tulee sopivan kokoinen. Jostain syystä tämän takin valmistuminen ei tuonut sellaista mukavaa tunnetta, kuin monesti onnistuneen ompelun jälkeen. Täytynee tulkitä tämä niin, että ei ihan sellaista takkia tullut kuin kuvittelin, mutta kyllä tämä pitoon pääsee. 

Vetoketju on puretusta takista. Laitoin takkiin fleecevuoren ja totesin, että huono ratkaisu...takertelee päällä ollessa. Tästä lähtien taitaa sekä lasten, että aikuisten takeissa olla luistavat vuorikankaat. :)

Parasta tässä takissa on onnistuneet taskut! Niistä tuli hyvä mieli!

 Sain ompeluhaasteen Kukikkaitten Kuosien Ninnulta.

 

Esittele blogissasi sinulle mieluinen, rakas tai tuikitarpeellinen ompelutarvike.
Pelkkä kuvakin riittää,
mutta ainahan on kiva kuulla miksi valitsit juuri kyseisen esineen.
Lähetä haaste 5:lle.

Miun mieluisat ja tarpeelliset - rullamitta ja lankasakset...ja niin kauniit! :)

Jaan haasteen seuraaville...

Kewa kokeilee

Pikku Jekku

Aajuska-ommellus

Mesimarja

Hillan räpellykset