Verhokapasta tunika, tunikasta olkainhousut...

Tein pikkuneitille ison siskon tunikasta/pitkästä paidasta olkainhousut. Tunikan olin aiemmin tehnyt verhokapasta, mutta iso neitipä ei tykännytkään tunikasta, niinpä...kangas kiertoon, koska kangas on munsta ihanaa! Kaavana housuihin oli liivihametta ja haalaria.:) Aika reilut tuli, mutta onneksi voi käyttää lahjeresoreiden ansiosta!

Kipsialkkarit

Pienellä kipsitoipilaalla on välillä kovin kuuma kipsihousuissaan pitkät housut jalassa tai vain ohut peitto päällä. Täytyi siis tehdä hänelle alkkarit, joilla voi vaikka lähteä uimarannalle :), tai oikeasti siis oleskella, vaikka talo olis täynnä vieraita. Lähtökohtana oli helppo puettavuus ja alkkarit eivät saa kuristaa tai kirrata nivusista, eivätkä alkkarit saa myöskään yltää yli kipsin. Vielä on tuotekehitykselle tarvetta, ei ihan täydelliset, mutta toimii kuitenkin.

Lahkeensuihin laitoin kuminauhan, jottei suuaukko olisi kovin väljä. Myös selkäpuolella, vuötäröllä on kuminauhaa. Alkkarit kiinnitetään etuläpän molimmin puolin tarranauhoilla takakappaleisiin. Eteen aplikoin leijonan ilahduttamaan poikaa.

"Sinisintti"- kipsihousut!

Ompelin pikapikaa kipsihousut meän kipsatulle pojalle, kun pitihän jotkut housut kotimatkalle saada. Pikku-ukkeli halusi housut, missä on kala, jonka saa neppareilla kiinni.

Housujen pitää olla niin leveät, että niihin mahtuu yksi nilkkaan asti kipsattu jalka, yksi polveen asti kipsattu jalka ja kipsi"korsetti". Housujen pukeminenkin täytyy olla mahdollisimman helppoa. Tein kokeiluversion omista vanhoista housuista. Saumat vaan sivuista auki ja reunat huolittelin ohuen ohuella resorilla. Näihin kaistaleisiin nepparit ja muutama neppari housuihin, joihin kiinnittä kala. Kala on loimusamettia (onkohan oikea nimi :kankaalle) ).  Kala on kuulema "Sinisintti"-lajia!

 

Pikaisesti,sekavasti...

Viimisin tekeleeni valmistui joku päivä sitten...virkattu huivi. Malli oli alkujaan jostain Suuri Käsityö-lehdestä, mutta ohjeitten lukutaidottomuuden takia jouduin tekemään vielä ylimääräien kierroksen. Mutta tuli kiva! Koitan ettiä jossain välissä lehden, missä tuon ohje oli, mutta nyt ei kerkee ei jaksa.

Nyt taitaa tää blogi jäädä hieman vähemmälle huomiolle, kun poikaviikarimme kaatui eilen ja reisiluu murtui ja makaa sairaalassa lantio-alaraajakipsissä Siinä taitaakin olla käsitöitä seuraavaksi kuudeksi viikoksi. 

Ehkä kuitenkin pitää lähipäivinä väsätä sivuista auki olevat housut hänelle. Onko kellään kokemuksia tollasien teosta? Itse ajattelin, että nepparit koko matkalta lahkeiden sivuihin ja hieman normaalia leveämpi malli.Vinkkeja otan mielellään vastaan. :) Ja kohta talaisin pojan luokse...vuoron vaihto mieheni kanssa!

"Onko tuo sinun vanha?"

...kysyi ystäväni,kun näki virkkaamani liivihameen pikkuneitini päällä. Liivari ei siis ole minun vanha, mutta vaikutteita liivariin on toki niiltä ajoilta, kun olin pikkanen. Löysin 3/1978 Suuri Käsityö Kerho-lehdestä virkatun liivarin ja oli niin söpönen, että oli pakko kokeilla itekin. Ohje ei ole suoraan lehdestä, mutta helpotti kummasti, kun tiesin, mistä aloittaa ja kuinka leventää helmaa. Lankana oli Gjestal Tinde (villa ja tencel), jota kului noin 140g.

Jos jotakuta kiinnostaa liivarin ohje... 

Aloitin virkkaamisen vyötäröltä, tein ketjusilmukoita vyötärön mitan verran. Seuraava kierros oli pylväitä, jonka jälkeen joka toisella kierroksella levensin joka kahdeksas silmukka eli tein kaksi pylvästä samaan silmukkaan. Tein sellaisen alottelijan virheen ja aina levensin kierroksen alussa, ja siksi hame ei tästä kohdasta kellotu ihan samanlailla, kun muuten, mutta ei haittaa käyttöä. 

Kun helma oli oikean mittainen,jatkoin vyötärältä kohti kainaloita. Tein seitsemän kierrosta pylväitä, jonka jälkeen tein takakappaleen (selän leveys), korkeus kolme pylväsriviä. Lopuksi virkkasin olkaimet tarvittavan mittaisiksi, leveyttä niissä kolmen pylväsrivin verran. Ja pisteeksi iin päälle-isot napit! Helppoa ja nopeaa, jopa sellaiselle, joka ei ole aiemmin virkannut kuin yhden huivin ja lapsena varmaan piiitkästi ketjusilmukoita! :)